In this photo you see elementary school kids smiling to camera at break time

MONIKIELISYYS – uhkana mahdollisuus?? | MULTILINGUALISM – opportunity from a threat?

[In English below] 

Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu ja samalla monikielistyy koko ajan, varsin nopealla tahdilla.

Varsinkin pääkaupunkisedulla muualta tulleita, muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on jo liki 20% väestöstä, joissakin Itä-Helsingin kouluissa jo reippaasti yli puolet kaikista oppilaista. Eilen, istuessani bussissa matkalla harrastukseeni, edessäni istuva mies puhui kaverilleen somalia, takana istuvat naiset keskenään venäjää ja vieressä istuva nuori nainen puhelimeen englantia. Tämä on arkipäivää ja tulevaisuuden kuva.

Monikielisyys tarkoittaa myös paljon muuta kuin ympäriltä kuuluvaa puhetta. Suomen peruskouluissa muualta tulleille, muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisille oppilaille, tarjotaan mahdollisuutta oman äidinkielen opiskeluun kahtena tuntina viikossa. Tätä opetusta tarjotaan valtakunnallisesti ainakin 60 eri kielessä. Kyseessä on loistava mahdollisuus, jos sen merkitys vain ymmärretään ja mahdollisuutta käytetään hyväksi.

Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Kieli vahvistaa kulttuurista identiteettiä, oman kulttuurin tuntemusta ja siteitä omaan kieliyhteisöön ja entiseen kotimaahan. Äidinkieli on myös jokaisen perusoikeus: kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa äidinkieltään.

Äidinkieli on se kieli, joka opitaan ensin ja johon samaistutaan. Kaksi- tai monikielisellä on itsellään oikeus määritellä äidinkielensä, ja niitä voi olla yksi tai useampia. Suomen väestörekisteri ei kuitenkaan tue tätä. Syntyvän tai Suomeen muuttavan lapsen äidinkieliä voi rekisteriin merkitä vain yhden ja tämä määrittää kielivalintoja myös koulussa. Toki nykyään äidinkielen voi helposti muuttaa tai lisätä äidinkielen lisäksi toisen kielen asiointikieleksi.

Kieli on tärkeä sekä oman minuuden tiedostamisen että kieltä puhuvaan yhteisöön liittymisen kannalta. On tärkeää, että lapsi oppii äidinkielensä riittävän hyvin, sillä äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Äidinkieli on myös tärkeä väline sekä uusien kielten että kaiken muunkin tiedon oppimiseen ja omaksumiseen. Oman äidinkielen vahva hallinta tukee näin myös muiden aineiden opiskelua.

Olen toiminut viimeisten vuosien aikana uudessa yhdistyksessä, nimeltä Oman äidinkielen opettajat ry. Yhdistys ajaa nimenomaisesti oman äidinkielen opettajien ja opetuksen asemaa, missä onkin vielä todella paljon kehittämistä. Haluaisin kuitenkin peräänkuuluttaa myös vanhempiin kohdistuvaa työtä. Vieraskielisten vanhempien informoiminen oman äidinkielen opiskelun mahdollisuuksista on liian usein edelleen varsin sattumanvaraista: opiskelumahdollisuuksien lisäksi vanhemmat tarvitsevat informaatiota siitä, mikä merkitys oman äidinkielen, joka usein on myös kotona puhuttu kieli, kunnollisella osaamisella on kaiken oppimisen taustalla.

In this image you see teachers of various languages in the same classroom
Eri kielten opettajat samassa luokassa

Opetushallitus toteaa sivuillaan: Vastuu lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Vastuuta ei kuitenkaan voida asettaa, jos ei varmisteta sitä, että vastuun kantamiseen on riittävä tieto.

Oli äidinkieli tai sen määrittely mikä hyvänsä, olennaista on se, että useampien kielten osaamisen merkitys kasvaa koko ajan. Tulevaisuuden työnteko, varsinkin asiantuntijatyössä, perustuu siihen oletukseen, että tekijä hallitsee useamman kielen, vähintäänkin ymmärrystasolla. Tällöin on hyvä ymmärtää, että kieli on voimavara niin kielen käyttäjälle kuin ympäröivälle yhteiskunnalle.

Suomen kielivaranto ei ole koskaan ollut niin laaja kuin nyt. Tätä olemassa olevaa kielten monipuolista kirjoa ei pidä hukata vaan eri kielten osaajien merkitys on tunnustettava. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen monipuolinen kielten osaaminen ja olemassaolo on rikkaus, joka pitää osata hyödyntää koko kansakunnan parhaaksi. Tällöin monikielisyydestä todellakin kasvaa mahdollisuus.

MULTILINGUALISM – opportunity from a threat?

Finnish society is becoming more diverse and, at the same time, multilingual at a very rapid pace.

In the Helsinki Metropolitan Area, in particular, nearly 20% of the population speak a language other than Finnish or Swedish as their native language and, in some schools in Eastern Helsinki, so do well over half of the pupils. Yesterday, as I was sitting on the bus on my way to my hobby, the man sitting in front of me was speaking to his friend in Somali, the women sitting behind me were speaking to each other in Russian, and the young woman sitting next to me was talking on the phone in English. This is commonplace, and a vision for the future.

Multilingualism also means much more than the speech you hear around you. Finnish comprehensive school offers pupils from other countries, whose native language is not Finnish, Swedish or Sami, the opportunity to study their own native language for two hours a week. These lessons are offered nationwide in at least 60 different languages. It is a great opportunity, if only people understand its importance and exploit it.

One’s own language, mother tongue, is the language of the heart, emotions, identity and thought. Language strengthens cultural identity, knowledge of one’s own culture and bonds with one’s own language community and former home country. Native language is also a fundamental right of everyone: all people living in Finland have the right to improve and maintain their native language.

Native language is the language that is learned first and identified with. A bilingual or multilingual person has the right to define his or her native language and may have one or more of them. However, the Population Register Centre of Finland does not support this. Only one native language can be entered in the register for a child born or moving to Finland, and this also determines language options in school. Of course, nowadays, one can easily change or add a second language as an alternative service language alongside the native language.

Language is important both in terms of awareness of self and in terms of joining a community that speaks the language. It is important that a child learns his or her native language well enough, as the native language forms the foundation for the child’s thinking and for balanced emotional development. The native language is also an important tool for learning and acquiring new languages and all other information. A good mastery of one’s native language also supports the learning of other subjects.

In recent years, I have worked for a new association called Oman äidinkielen opettajat ry (Association for teachers of native languages). The association advocates the status of teachers and teaching of native languages, which still has a lot of room for improvement. However, I would also like to call for work on parents. All too often, informing parents of the possibilities of studying their native language is still rather inconsistent: in addition to learning opportunities, parents need information about the importance of proper knowledge of their native language, which is often also the language spoken at home, as a basis for all learning.

In this image you see teachers of various languages in the same classroom
Teachers of various languages in the same classroom

The Finnish National Agency for Education states on its website: Responsibility for preserving and developing children’s native language(s) and culture rests primarily with the family. However, responsibility cannot be imposed if it is not ensured that sufficient information is available to bear the responsibility.

Whatever the native language or its definition, the essential thing is that the knowledge of the importance of knowing more languages is increasing all the time. Future work, especially in the field of expert work, is based on the assumption that employees know or at least understand several languages. A such, it is good to understand that language is a resource both for its user and for the surrounding society.

Finland’s language reserves have never been as extensive as they are now. This existing diverse spectrum of languages must not be lost; instead, the importance of people who know different languages must be recognised. From a social perspective, the diverse knowledge and existence of languages is a wealth that must be exploited for the good of the whole nation. This will really help multilingualism become an opportunity.

 

***

In this photo you see Riitta Salin.Riitta Salin on toiminut pitkään monikulttuurisuussektorilla, niin monikulttuurijärjestöjen kuin oman äidinkielen opetuksen parissa.

Riitta Salin has long been involved in the multicultural sector, both in multicultural organisations and in the teaching of her own native language.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s